Paramhansa Yogananda, joka tunnettiin myös nimellä Swami Yogananda, oli ensimmäinen Intiasta lähtöisin ollut joogan mestari, joka teki pysyvästä kodistaan lännen.
Hän syntyi nimellä Mukunda Lal Ghosh Gorakhpurissa, Intiassa, tammikuussa 1893. Jo varhaislapsuudesta lähtien hänessä eli voimakas kaipuu Jumalan luo, ja kuten teoksessa Autobiography of a Yogi kerrotaan, suuri osa hänen nuoruudestaan kului pyhien ihmisten ja henkisen ohjauksen etsimiseen.
Noin vuonna 1912 hän tapasi gurunsa Swami Sri Yukteswarin Varanasissa ja vieraili usein Yukteswarin ashramissa Seramporeissa Bengalissa samalla kun hän suoritti A.B.-tutkintoaan Calcutta Universityssä Serampore Collegen kautta. Valmistuttuaan heinäkuussa 1914 Sri Yukteswar vihki Mukundan muinaiseen Swami-sääntökuntaan, ja hän sai luostarisen nimen Swami Yogananda, tarkemmin Giri-haaran Yogananda.
Ennen länteen suuntautuvan tehtävänsä alkua Yogananda sai opettajaltaan ohjeen: länsi oli vahva aineellisissa saavutuksissa, mutta vailla henkistä ymmärrystä, ja hänen tehtävänsä oli auttaa ihmiskuntaa näkemään ulkoisen menestyksen ja sisäisen hengellisen elämän tasapaino.
Hän saapui Amerikkaan vuonna 1920 Swami Yoganandana ja vietti seuraavat neljä vuotta matkustaen Yhdysvalloissa niin sanotuilla henkisillä kampanjoillaan. Tänä aikana satojatuhansia kokoontui kuuntelemaan häntä suurissa amerikkalaisissa kaupungeissa, ja hänen sanomansa ylitti kulttuuriset, sosiaaliset ja uskonnolliset rajat.
Vuonna 1925 hän perusti päämajansa Mount Washingtonille Los Angelesiin Kaliforniaan, josta tuli myöhemmin maailmanlaajuisen työn keskus. Siellä hän kokosi ympärilleen oppilaita ja koulutti monia heistä opettajiksi ja hengellisiksi työntekijöiksi, mukaan lukien Anandan perustajan Swami Kriyanandan. Vuonna 1927 hän sai kutsun Valkoiseen taloon ja presidentti Calvin Coolidge toivotti hänet tervetulleeksi.
Paluumatkalla Intiaan vuosina 1935–1936 Sri Yukteswar myönsi hänelle korkeamman luostarisen arvonimen Paramhansa, joka tarkoittaa “ylimmäistä joutsenta” ja symboloi kykyä valita korkein. Siitä lähtien Swami Yogananda tunnettiin nimellä Paramhansa Yogananda. Mahatma Gandhin pyynnöstä hän vihki myös Gandhin Kriya Yogaan, joka on Yoganandan itseoivalluksen polun korkein tekniikka.
Palattuaan Amerikkaan vuonna 1936 hän jatkoi luentojaan ja kirjoittamistaan kuolemaansa saakka vuonna 1952. Hänen vaikutuksensa länsimaiseen kulttuuriin oli merkittävä jo hänen elinaikanaan, mutta hänen henkinen perintönsä on osoittautunut vieläkin pysyvämmäksi. Vuonna 1946 julkaistu Autobiography of a Yogi vauhditti hengellistä heräämistä lännessä ja on käännetty yli 50 kielelle.
Yoganandan pysyvin panos lännelle oli universaali, ei-uskonnolliseen järjestelmään sitoutumaton itseoivalluksen polku. Hän opetti Jumalan suoraa sisäistä kokemista ja esitti henkisen heräämisen käytännöllisellä ja helposti lähestyttävällä tavalla.
Hänen mukaansa itseoivallus tarkoittaa sitä, että ihminen tietää koko kehossaan, mielessään ja sielussaan jo omistavansa Jumalan valtakunnan; että Jumalan kaikkialla läsnäolo on myös omaa kaikkialla läsnäoloaan; ja että tehtävänä on vain syventää tätä tietoisuutta.
Yoganandan mukaan Kriya Yoga on nopein tie itseoivallukseen. Hän opetti, että tämä tekniikka oli ollut vuosisatojen ajan salassa, kunnes se elvytettiin vuonna 1861, jolloin Mahavatar Babaji antoi sen Lahiri Mahasayalle. Lahiri puolestaan välitti sen Sri Yukteswarille, joka opetti sitä oppilailleen, myös Paramhansa Yoganandalle, joka toi sen länteen.
Autobiography of a Yogi tarjoaa ensikäden kuvauksen Yoganandan elämästä, ja sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen myydyimmistä hengellisistä klassikoista. Miljoonien lukema ja eri uskontoperinteissä arvostettu teos esittelee henkisen tien selkeästi, lämpimästi, huumorilla ja käytännöllisellä viisaudella. Vuonna 1999 HarperCollins Publishers nimesi sen yhdeksi 1900-luvun 100 tärkeimmästä hengellisestä teoksesta.
Yogananda kirjoitti myös teokset Whispers from Eternity ja Yogananda’s Cosmic Chants. Lännessä hän toi esiin omaleimaisen laulamisen muodon, jossa toistetaan merkityksellisiä ilmauksia jumalallisten nimien perinteisen toiston sijaan. Tavoitteena oli keskittää sydän ja kohottaa se kohti ylitajuntaa.