Nöyrä ja aito lääketieteen palvelija. Yksinkertaisuus, puhtaus ja quechua-kansan lempeys.
Lääkintämies. Pyhän seremoniatilan vaalija ja muusikko.
Olen Nilton Santi, Cuscosta, Perusta, ja olen Andien quechua-kulttuurin jälkeläinen. Olen asunut Inkojen pyhässä laaksossa vuodesta 1980 lähtien, vuorten syleilyssä paikassa, jota suojelevat pyhät Apus-vuoret, tämän lumoavan alueen vartijat.
Äiti Ayahuasca tuli elämääni vaikeana aikana, jolloin mieleni ja tunteeni olivat sekasorrossa. Olin jumissa kielteisen ajattelun, riippuvuuksien ja itsetuhoisen arjen kierteessä. Lääkkeen syvä voima auttoi minua kohtaamaan ja vapauttamaan tukahdutettuja tunteita, traumoja ja pelkoja. Sen myötä löysin hyväksynnän itseäni kohtaan ja vahvemman itsetunnon, jotka auttoivat jättämään tuhoisat tavat taakse.
Matkani Äiti Ayahuascan kanssa alkoi perulaisen mestarin Diego Palman (1967–2019) johdolla. Hän oli La Pacha Maha -temppelin perustaja Pisacissa, Perussa. Jatkoin oppimista Shipibo-mestareiden kanssa omassa maassani. Heidän kauttaan opin mestarikasvien uskomattomasta hyvyyden voimasta ja ymmärsin omakohtaisesti, että rakkaus itseä kohtaan on parasta mahdollista parantumista.
Siitä lähtien, kun löysin Pachamaman tarjoamien pyhien kasvien hyödyt ja parantavan voiman, suhteeni niihin sekä lääkkeen jakaminen seremonioissa ovat olleet elämäni ydin.
Olen työskennellyt ayahuascan kanssa vuodesta 2012. Tänä aikana olen oppinut ohjaamaan ja tukemaan muita heidän parantumisprosesseissaan. Työskentelen myös Huachuman eli San Pedron ja isä Tupakan kanssa. Näiden kasvien parissa saamani kokemus on antanut minulle erilaisia rooleja, joiden kautta olen oppinut tukemaan veljiäni ja sisariani puhdistumisen ja eheytymisen seremonioissa.
Lääke on avannut minussa myös musiikillisen ilmaisun. Musiikki on väline, jolla voidaan tavoittaa ihmisiä, kunhan sitä tehdään rakkaudella ja kunnioituksella. Se kutsuu meitä kohtaamaan traumamme, turhautumisemme ja pelkomme. Samalla se lohduttaa, sillä laulut kantavat rakkauden viestejä. Oma inspiraationi kumpuaa andeilaisista huaynolau luista, ja käytän myös perinteistä musiikkia, kuten ikaroja eli Ayahuascan henkeä varten laulettuja pyhiä lauluja, sekä lääkemuusiikkia. Kaikki nämä lauletaan eri kielillä ja eri soittimilla.
Ayahuascan parissa työskentelyn lisäksi olen alakoulun opettaja pienessä Lamayn kylässä, noin tunnin matkan päässä Cuscosta. Perheelläni ja minulla on maloca pyhällä Mama Saywa -vuorella. Tässä tilassa jaan lääkettä ihmisille eri puolilta maailmaa, ja erityisesti sydäntäni lähellä on palvella oman kyläni paikallisia asukkaita.
Quechuat ovat Andien alkuperäiskansa Perussa, Boliviassa, Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Argentiinassa. Heitä on yli 12 miljoonaa, joten he muodostavat Amerikan suurimman alkuperäiskansan. He puhuvat quechuan kieltä, joka sai alkunsa Perun alkuperäiskansojen parissa. Quechuan puhujat kutsuvat itseään sanalla “runa”, joka tarkoittaa “ihmisiä”.
Perun kulttuuriministeriön mukaan quechuan erillisiä identiteettejä ovat muun muassa Cañarit, Chankat, Chopccat, Huancat, Huaylaksit, Kanat sekä tunnetuimpiin kuuluvat Q’erosit. Quechuat katsovat polveutuvansa Inka-valtakunnasta, jossa heillä oli keskeinen rooli maanviljelijöinä, kutojina ja rakentajina esikolumbiaanisessa Amerikassa aikanaan laajimmassa valtakunnassa.
Heidän maataloutensa on tiiviisti sidoksissa hengellisyyteen ja syvään luonnon kunnioitukseen. Viljely perustuu tarkkaan ymmärrykseen maasta ja sen rytmeistä. Tärkeimpiä kasveja ovat peruna, maissi, kvinoa ja vehnä.
Quechuat kehittivät terassiviljelyn taidon ja muunsivat Andien jyrkät rinteet tuottavaksi viljelysmaaksi. Terasseilla säästettiin vettä ja vähennettiin maaperän eroosiota. Tämä inkojen ajoilta periytyvä innovaatio mahdollistaa eri kasvien kasvattamisen eri korkeuksilla ja alueen pienilmastojen hyödyntämisen.
Quechuoilla on yhä rikas hengellinen elämä, joka pohjautuu andilaiseen maailmankuvaan ja on sekoittunut espanjalaisten siirtomaavallan myötä tulleeseen katolisuuteen. Pachamamaa ja Apuksia kunnioittavia rituaaleja harjoitetaan edelleen laajalti, usein kristillisten juhlien yhteydessä.
Pachamamaa pidetään naisellisena, elämää luovana voimana, joka huolehtii maanviljelystä, hedelmällisyydestä ja ekosysteemin hyvinvoinnista. Apuksia pidetään suojelijoina ja viisaana vanhimpina andialaisessa maailmankuvassa. Jokaisella vuorella, erityisesti merkittävillä huipuilla, uskotaan olevan oma henki tai jumaluus, joka suojelee ympäröiviä yhteisöjä.
Andien kosmovisio on tapa nähdä maailma, hengellinen kehys, joka on ohjannut quechuoita vuosituhansien ajan. Se on kokonaisvaltainen elämännäkemys, jossa kaikki maailmankaikkeudessa on pyhää ja yhteydessä toisiinsa.
Yksi keskeisimmistä periaatteista on “ayni”, vastavuoroisuuden ja keskinäisen vaihdon ajatus, joka on yhteisön rakenteen perusta. Sen ansiosta yhteisö pysyy eheänä ja kaikkien tarpeisiin vastataan. Kun yksi perhe kylvää tai korjaa satoa, muut tulevat auttamaan, ja apu annetaan takaisin myöhemmin.
“Chakana” eli Andien risti symboloi andilaista maailmankuvaa ja kolmen olemassaolon tason yhteyttä: taivasta, maata ja alista maailmaa. Myös kondori, puma ja käärme ovat keskeisiä eläinhahmoja quechua-kosmologiassa ja edustavat näitä kolmea maailmaa.
Quechuat ovat mestarillisia kutojia. Tämä taito on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja heijastaa heidän historiaansa, hengellisyyttään ja suhdettaan luontoon. Lampaanvillasta sekä alpakan, laaman ja vikunjan karvasta valmistetut tekstiilit eivät ole vain arjen käyttöä varten, vaan myös syvä ilmaus kulttuurisesta identiteetistä ja esi-isien tiedosta.
Quechua-perinteessä on pitkään käytetty kasvilääkkeitä parantumiseen, henkiseen kasvuun ja yhteyteen luontoon. Näihin lääkkeisiin liittyy vahvasti usko siihen, että ihminen on syvästi yhteydessä Pachamamaan.
Näistä lääkkeistä tunnetuimpia ovat Ayahuasca, joka tarkoittaa quechuan kielessä kuolleiden köynnöstä ja jota pidetään Perun kulttuuriperintönä, sekä Huachuma eli San Pedro, jota on käytetty yli 3 000 vuoden ajan andilaisissa parannusperinteissä. Myös kokalla on pyhä rooli rituaaleissa, joissa sillä osoitetaan kiitollisuutta Pachamamalle. Kokan lehtien pureskelu tai juominen lisää energiaa, lievittää nälkää, auttaa vuoristotaudissa ja sisältää runsaasti ravinteita. Mapachoa eli isä Tupakkaa käytetään seremonioissa kaikkialla Amazonilla ja Andeilla, ja sitä pidetään pyhänä parantavana kasvina. Šamaanit käyttävät sitä tavallisesti suojeluun seremonioissa.
Quechuan perinteinen musiikki tunnetaan soittimista kuten charangosta, quenasta ja zampoñasta. Se on kulttuurinen ilmaisumuoto ja tapa säilyttää historiaa ja tarinoita. Laulut kertovat usein rakkaudesta, koettelemuksista ja luonnon kunnioituksesta, toimien elävänä muistina yhteisön kokemuksista.